ASIANMUKAISTEN MENETTELYTAPOJEN SUOSITUS

SAK 15.6.2009

Yhteistoiminnalla yksilön oikeuksia kunnioittaen

Voimassa olevassa tupakkalaissa (693/1976) on asetettu tupakoinnille merkittäviä rajoituksia myös työpaikkojen osalta. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on koota yhteen työpaikoilla tapahtuvaa tupakointia koskevat yleiset lainsäännökset ja antaa tarkempia ohjeita niiden soveltamiseksi. Lähtökohtana ovat yhtäältä työntekijöiden oikeus savuttomaan työpaikkaan ja toisaalta tupakoivien ja tupakoimattomien työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys.

Terveellinen ja turvallinen työympäristö on jokaisen työntekijän perusoikeus. Tupakansavu on yksi työntekijöiden terveyttä uhkaava tekijä. Toisaalta työntekijöillä on itsemääräämisoikeus myös työpaikoilla.

Työterveyshuolto ja tuki tupakoinnin lopettamiseksi

Tupakka ja tupakointi vaikuttavat terveyteen. Tupakassa esiintyvät aineet vaikuttavat keskushermostoon ja moniin muihin elimiin aiheuttaen erilaisia oireita, sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia. Kaikista syöpäsairauksista kolmasosa johtuu tupakasta ja keuhkosyövistä suurin osa. Sydänkuolemista neljäsosa johtuu tupakoinnista. Työterveyshuollolla on keskeinen asema työntekijöiden terveyden edistämisessä. Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan käyttää hyödyksi myös tupakointiin liittyvien asioiden valmistelussa ja ratkaisemisessa työpaikoilla.

Koska tupakan nikotiini on voimakasta riippuvuutta aiheuttava aine, voi tupakoinnin lopettamisen esteenä olla nikotiiniriippuvuuden aiheuttamat vieroitusoireet. Työnantaja voi tukea tupakoinnin lopettamista esimerkiksi järjestämällä työntekijöille mahdollisuuden nikotiinikorvaushoitoon tai muuhun lääkkeelliseen tupakasta vieroitukseen työterveyshuollon kautta. On tärkeää, että työpaikoilla tuetaan työntekijöitä, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin.

Työnantajan velvollisuudet terveyden edistämiseksi

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja että työpaikan ilmanvaihto on tarkoituksenmukainen ja riittävän tehokas.

Tupakointi työpaikalla on järjestettävä niin, että työntekijät eivät altistu tahattomasti tupakansavulle. Työnantaja on velvollinen neuvoteltuaan asiasta työntekijöiden tai näiden edustajan rajoittamaan tupakointia siten, etteivät työntekijät tahattomasti altistu tupakansavulle niissä työyhteisön tiloissa, joissa tupakointi ei ole lain mukaan kielletty. Käytännössä tämä tarkoittaa erillisen tupakointipaikan osoittamista. Työnantajalla ei kuitenkaan ole lain mukaan velvollisuutta järjestää työpaikalle erillistä tupakointitilaa sisätiloihin. Tupakointitilaa ei saa järjestää pääasiassa kahdeksaatoista vuotta nuorempien henkilöiden käytössä olevan sisätilan yhteyteen. Työnantajalla on tietyissä tapauksissa velvollisuus kieltää tupakointi työpaikalla. Näiden kieltojen tulee perustua lakiin.

Yhteistoiminta

Tupakointia koskevat periaatteet on tärkeää käsitellä työpaikalla yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työsuojelun yhteistoiminnassa on lain perusteella käsiteltävä muun muassa työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset. Lisäksi työnantaja on tupakkalain mukaan velvollinen neuvottelemaan mahdollisesta tupakoinnin kieltämisestä tai rajoittamisesta työntekijöiden tai näiden edustajien kanssa. Yhteistoiminnassa tulisi käsitellä myös esimerkiksi tupakointipaikat ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen. Suosittelemme että rajoituksista syntyisi yhteisymmärrys.

Laissa säädetyt tupakointikiellot

Tupakkalain (693/1976) mukaan tupakointi on aina kielletty

• koulujen ja päiväkotien sisätiloissa sekä niiden pääasiassa kahdeksaatoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla,
• virastojen, viranomaisten ja muiden julkisten laitosten asiakkaille ja yleisölle varatuissa sisätiloissa,
• sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa, joihin yleisöllä on esteetön pääsy,
• yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa,
• työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa,
• ravitsemisliikkeiden sisätiloissa.

Laissa säädetyistä tupakointikielloista ei voida poiketa työpaikoilla edes yhteisesti sopimalla.

Muut tupakointikiellot ja rajoitukset

Työntekijöillä on lähtökohtaisesti oikeus tupakoida lepotauoillaan. Oikeutta voidaan rajoittaa vain jos kiellolle on työn tekemiseen tai työn luonteeseen liittyvä hyväksyttävä peruste. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi tilanteita, joissa tupakointi tauon aikana vaarantaa työtehtävien hoidon tai jos työtehtävät ovat sellaisia, joissa tupakointi samoilla vaatteilla voi perustellusti vaarantaa työturvallisuutta tai –hygieniaa. Kiellon perusteen tulee olla todellinen ja hyväksyttävä. Käytännössä tupakointikieltojen sallittavuus on aina arvioitava tapauskohtaisesti

Vaikka työnantaja voi työn johto- ja valvontaoikeutensa nojalla antaa työntekijän työn suorittamiseen liittyviä määräyksiä, eivät työntekijöiden lepotauot liity työtehtävien suorittamiseen. Työnantajalla ei ole oikeutta vedota esimerkiksi työajan tehokkaaseen käyttämiseen, koska lepotauot ovat jo lähtökohtaisesti pois tehokkaasta työajasta. Tupakointia lepotauoilla ei ole oikeutta tehdä tosiasiallisesti mahdottomaksi erimerkiksi sijoittamalla luvallinen tupakointialue tarpeettomasti kohtuuttoman kauaksi työpisteestä. Luvalliset tupakointipaikat ulkotiloissa tulee järjestää turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Niiden sijoittelussa tulee kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että alue on valaistu ja hiekoitettu talvisin ja niissä on paloturvalliset tuhka-astiat.

Tupakointikielto tietyllä ulkoalueen osalla voi olla perusteltu esimerkiksi sen vuoksi, että korvausilma otetaan tietystä kohdasta. Tupakointikielto voi olla aiheellinen myös esimerkiksi räjähdysvaarallisten aineiden läheisyydessä. Epäselvyyksien välttämiseksi laki vaatii merkittävän selkeästi paikat, joissa tupakointi on sallittu tai kielletty.

Tupakointi on suoraan tupakkalain perusteella kielletty kokonaan vain laissa mainituilla työpaikoilla. Laki antaa työnantajalle mahdollisuuden tietyissä tapauksissa kieltää tupakoinnin laajemmin työpaikoilla siitä työntekijöiden kanssa neuvoteltuaan. Suosittelemme, että rajoituksista syntyisi yhteisymmärrys ja pitävät tärkeänä työntekijöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.

Yleistä, koko työnantajan hallinnoimaa aluetta koskevaa tupakointikieltoa, joka on annettu omistusoikeuden nojalla, voidaan pitää kohtuuttomana. Koko alueen kielto rajoittaa merkittävästi yksilön itsemääräämisoikeutta tilanteessa, jossa tupakointia itsessään ei ole lainsäädännössä kielletty kuin tietyillä työpaikoilla. Yksin työnantajan imagoon perustuvat syyt eivät oikeuta täyskieltoa työnantajan omistamalla alueella.

Työntekijöille annettavan työsopimuslain mukaisen varoituksen taustalla tulee olla irtisanomisperusteen täyttävä menettely ja menettelyn on tullut kohdistua työsuhteeseen olennaisesti vaikuttaviin velvoitteisiin. Tupakointikiellon rikkomisesta annettua varoitusta on pidettävä kohtuuttomana, ellei kiellon rikkomisella ole samanaikaisesti aiheutettu tosiasiallista vaaraa esimerkiksi työturvallisuudelle. Oikeuskäytännössä on hyväksytty jatkuvat luvattomat tauot irtisanomisperusteeksi ja tämä soveltuu myös luvattomiin tupakointitaukoihin.

Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu

Työnantaja ei saa syrjiä tupakoivia työntekijöitä eikä asettaa heitä heikompaan asemaan tupakoimattomiin työntekijöihin nähden. Työnantaja ei myöskään saa kieltää tupakoimista joiltakin työntekijöiltä ja sallia sitä joillekin muille, ellei erilaiseen kohteluun ole hyväksyttävää työtehtäviin liittyvää perustetta. Toisaalta tupakoivia työntekijöitä ei saa asettaa tupakoimattomia työntekijöitä nähden parempaankaan asemaan. Tupakoiville työntekijöille ei esimerkiksi saa antaa ylimääräisiä taukoja ellei samanpituisia taukoja sallita myös tupakoimattomille työntekijöille.

Tupakoivia työntekijöitä ei yleensä saa asettaa huonompaan asemaan työntekijöitä palkattaessa. Tupakoimattomuus voi olla valintaperuste vain silloin, kun tupakoimattomuudella on olennaista ja ratkaisevaa vaikutusta työtehtävien suorittamiseen. Vain tällöin työnantajalla on oikeus kysyä asiasta työhaastattelussa. Käytännössä arvio on tehtävä yksittäistapauksellisesti. Työajan ulkopuolisella tupakoinnilla ei lähtökohtaisesti voi olla merkitystä työn suorittamisen kannalta. Tupakoimattomuutta ei voida käyttää valintakriteerinä sellaisilla työpaikoilla, joissa tupakointi on jo lainsäädännön perusteella kokonaan kiellettyä.

Suositus käytännön toimintaohjeeksi työpaikalla

1. Tupakointi otetaan puheeksi työpaikalla. Aloite voi tulla johdolta tai työntekijöiltä. Työterveyshuollolle ilmoitetaan asiasta.
   
   
2. Tupakoinnin pelisääntöjä käsitellään työpaikan yhteistoimintamenettelyssä. Työterveyshuolto otetaan tarpeen mukaan käsittelyyn mukaan. Koko henkilöstölle varataan tilaisuus esittää asiasta mielipiteensä.
   
   
3. Yhteistoimintakäsittelyn jälkeen tehdystä päätöksestä tiedotetaan koko henkilöstölle ja kerrotaan myös päätöksen perusteista sekä toteuttamisaikataulusta.
   
   
4. Työterveyshuollon tehtävistä päätetään ja tiedotetaan henkilöstöä ratkaisusta.
   
   
5. Käytännön toimenpiteet toteutetaan (esim. tupakkatilojen käyttöönotto, tupakointialueiden merkitseminen, tuhka-astioiden hankkiminen, nikotiinikorvaushoidon tai muun lääkkeellisen vieroitushoidon järjestäminen) ja niistä tiedotetaan riittävästi.
   
   
6. Päätettyjen toimenpiteiden toteutumista seurataan ja kehitetään tarpeen mukaan uusia menettelytapoja.