Ansiopäiväraha

Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha eli ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista lapsikorotuksista.

Perusosa on peruspäivärahan suuruinen, joka on 1.1.2012 alkaen 31,36 euroa päivässä. Lapsikorotus, jota maksetaan alle 18-vuotiaista huolettavista lapsista, on yhdestä lapsesta 5,06 euroa, kahdesta lapsesta 7,43 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,58 euroa päivässä.

Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää
3 292,80 euroa, on ansio-osan kertymäprosentti rajan ylittävältä osalta kuitenkin 20 prosenttia. Kulloinkin voimassa oleva rajamäärä saadaan kertomalla perusosa 105:llä. Mikäli jäsenellä on oikeus saada ansiopäivärahaa korotettuna tai muutosturvaan liittyvänä muutosturvan ansio-osana, ovat edellä todetut kertymäprosentit korkeammat.

Ennen päivärahan määrittämistä palkoista tulee tehdä ns. tel-vähennys, joka vuonna 2012 on 3,94 % (Vuonna 2011 vähennys oli 3,67 %). Kyseistä vähennystä perustellaan sillä, että työssä olevat joutuvat maksamaan palkoistaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Edellä todetun vähennyksen jälkeen päivärahan perusteena oleva päiväpalkka saadaan jakamalla palkkasumma ns. laskennallisilla työpäivillä, jolloin kuhunkin työssäoloviikkoon katsotaan kuuluvan 5 työpäivää. Jos työssäoloviikkoja on esimerkiksi 34, saadaan jakajana käytettävien päivien määräksi 34 x 5 päivää, eli 170 päivää. Jakajana käytettävistä päivistä voidaan kuitenkin vähentää hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kun nämä päivät on ilmoitettu palkkatodistuksessa.

Päivärahan määräytyminen

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) sivuilta löydät esimerkkejä ansiopäivärahan laskennasta, päivärahalaskurin ja päivärahataulukon.

 

Uudelleen määrittely

Ansiopäivärahan suuruus määritellään uudelleen työttömyyden alkaessa aina silloin, kun edellisen määrittelyn jälkeen työssäoloviikkoja on kertynyt vähintään 34. Uudelleen määrittelyn yhteydessä joudutaan aina ottamaan myös uusi 7 päivän omavastuuaika.

Päivärahaa määriteltäessä tarvitaan palkkatiedot vähintään työttömyyttä edeltäneen 34 työssäoloviikon palkoista. Palkkatiedot voivat hyvin olla pitemmältäkin ajalta esim. kuluvalta ja edelliseltä vuodelta.

Palkkatodistukseen on aina pyydettävä tieto pidetyistä lomista, jotta rakennusalan lomarahoista voitaisiin tietää, onko kyse loma-ajan palkasta ja siihen liittyvästä lomaltapaluurahasta vai lomakorvauksesta. Päivärahan määrittelyssä lomaltapaluurahoja ja lomakorvauksia ei oteta mukaan. Lisäksi lomakorvaukset joudutaan jaksottamaan ajaksi, jolta ei ole päivärahaoikeutta. Jaksottaminen tapahtuu siten, että lomakorvauksien määrä jaetaan kyseisen työn päiväpalkalla.

Mikäli jäsen tekee useampaa työtä rinnakkain, voidaan palkan määritykseen ottaa enintään 40 viikkotyötunnin palkat. Tästä seuraa, että näissä tilanteissa tarvitaan aina palkkatietojen lisäksi kussakin työsuhteessa tehtyjen työtuntien viikoittainen määrä.
 

Korotettu ansio-osa

Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna seuraavissa tilanteissa:

1. Työttömyyden alkaessa

Työnhakija on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista. Tällöin ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan. Ei makseta, jos on oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän työuran päättyessä (kohta 3).

2. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta

Henkilö osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotettua ansiopäivärahaa voidaan maksaa palvelun ajalta, kuitenkin enintään 200 päivää. Jos henkilö osallistuu kahteen palveluun, joiden välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää, voidaan korotettua ansiopäivärahaa maksaa myös tältä, palvelujen väliseltä ajalta. Uusi työssäoloehto nollaa maksetut päivät.

Korotetun ansio-osan saamiseksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ei edellytetä ansiopäivärahan työssäoloehdon lisäksi mitään erillistä työssäoloaikaa eikä työsuhteen päättymissyyllä ole merkitystä. Korotetun ansio-osan voi saada sekä lomautettu että työtön jäsen.

Korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, vaikka ansiopäivärahaan ei työttömänä olisikaan oikeutta omavastuuajan tai työvoimapoliittisen karenssin vuoksi. Samalla kun korotettua ansio-osaa maksetaan, omavastuuaika ja karenssiaika kertyvät.

3. Pitkän työuran päättyessä

Työsuhde päättyy taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai henkilö itse irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää. Lisäksi hakijalla on ennen työn menettämistä työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta ja hän on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään viisi vuotta. Tällöin korotettua ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään 100 päivän ajan.

Korotetun ansio-osan suuruus

Korotettuna maksettavan ansiopäivärahan ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää peruspäivärahan 105-kertaisen määrän, ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 35 prosenttia.

Korotettuna maksettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päivärahan perusteena olevan päiväpalkan suuruinen.

Muutosturvan ansio-osa

Muutosturvan ansio-osa korvaa 1.1.2010 aikaisemman työllistymisohjelmalisän. Muutosturvan ansio-osa koskee kaikkia työllistymistä edistäviä palveluita, paitsi ennen 2010 alkaneita työvoimapoliittisia koulutuksia, joiden ajalta maksetaan vanhan lain mukaista koulutustukea.

Työttömyyskassa maksaa muutosturvan ansio-osaa työnhakijalle;

• joka on muutosturvan piirissä
• joka osallistuu työ- ja elinkeinotoimiston määräämään työllistämistä edistävään toimenpiteeseen
• jolla on voimassaoleva työllistymisohjelma tai vastaava suunnitelma
• joka on täyttänyt vakuutettuna ollessaan työttömyysturvalain mukaisen palkansaajan työssäoloehdon.

Työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman (työllistymisohjelman) laatimisen edellytykset

• työntekijän työsuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, tai
• työntekijän määräaikainen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme (3) vuotta, tai
• työntekijä on ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana, tai
• työntekijän työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia ja hänellä on ollut työssäoloaikaa saman tai eri työnantajien palveluksessa vähintään viisi (5) vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän (7) vuoden aikana, tai
• työntekijä lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja hänellä on lomautusilmoituksen saadessaan ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta, tai
• työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta, tai
• lomautettu työntekijä on irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta.

Muutosturvan ansio-osan saaminen edellyttää, että

• Työnhakijalla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma.
• Työnhakija on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 34 viikkoa, jona aikana hän on täyttänyt työttömyysturvalain mukaisen palkansaajan työssäoloehdon: 34 kalenteriviikkoa työtä viimeisen 28 kuukauden aikana.

Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto

Muutosturvan ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää peruspäivärahan 105-kertaisen määrän, muutosturvan ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 37,5 prosenttia.

Muutosturvan ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivää.

Muutosturvan ansio-osaa ei makseta, jos hakija

• saa päivärahaa 500 päivän jälkeisiltä lisäpäiviltä
• on päätoiminen yrittäjä.