”Työkalut on saatu, nyt on aika käyttää niitä” Suokas ei usko ilmaiskierroksiin tuporatkaisussa
Rakennusliiton II puheenjohtaja Kyösti Suokas ei usko veroratkaisuilla ostettaviin ”ilmaiskierroksiin” seuraavan palkkaratkaisun yhteydessä. –Jotta rakentaja olisivat tupossa mukana, tarvitaan asialliset palkankorotukset Ei vaadita älyttömiä, mutta alle inflaation jäävillä korotuksilla jäsenistö tuskin on valmis tuposopimukseen, sanoo Suokas.
Ensimmäistä kauttaan liiton II puheenjohtajana lopetteleva Kyösti Suokas on ollut vaikuttamassa viime vuosina vahvasti työelämää koskevan lainsäädännön paranemiseen. –Nyt on saatu tilaajavastuulaki ja sen lisäksi tulee ulkomaisia työntekijöitä koskevia verolakeja. Henkilötunnistekin on vasta vuoden vanha.
–On siis tapahtunut monta isoa juttua. Minusta nyt on otettava nämä saavutetut lait ja työkalut toden teolla käyttöön. Samaa on edellytettävä myös viranomaisilta.
Suokkaan mielestä ei kannata keskittää päähuomiota uusien lakien ja työkalujen etsimiseen. – Nyt säädetyt hyvät lait eivät saa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi.
–Rakennusliitto kouluttaa kevään aikana toimitsijat ja aktiivit siihen, mitä uudet työkalut merkitsevät ja miten niitä voidaan käyttää. Se antaa myös luottamusmiehille paljon uusia avuja,. joilla voi selvittää työmailla ja yrityksissä asioita.
Parhaillaan on uusittavana myös työnantajaliiton kanssa tehty ns. ulkomaalaisopas. –Siihen tulevat uudet määräykset ja se on hyvä työkalu yrityksissä, toimitsijoilla ja aktiiveilla. Opas tulee varmaan alkutalvesta painokuntoon ja sen jälkeen kentälle.
Lakkosakkojen korotus aiheeton
Seuraavan palkkaratkaisun valmistelu on jo alkanut. Julkinen puoli ja terveydenhoitoala ovat jo ilmoittaneet haluavansa muita suuremmat korotukset.
–Varmaan tulee muitakin, jotka haluavat muita suuremmat korotukset.
Rakentajat ovat saaneet omassa liittokohtaisessa ratkaisussaan Suokkaan mukaan ” asialliset korotukset”. –Me lähdemme hakemaan sellaisia myös seuraavalla kierroksella.
Suokas arvioi, ettei seuraavaa tulopoliittista ratkaisua saada synnytettyä ”pelkillä veronalennuksilla”, sillä alennukset on jo tehty. –Nykyisessä taloustilanteessa täytyy saada vähintäänkin kohtuulliset korotukset.
Paperityöläiset saivat juuri työtuomioistuimesta 187 000 euron sakot viime kevään työseisauksista. Miten se on mahdollista?
–Ne kohdistuivat liiton lisäksi moniin ammattiosastoihin, joten sen takia ne nousivat hyvin suuriksi. Tämä osoittaa joka tapauksessa, ettei lakkosakkojen korotukselle ole tarvetta. Sitä paitsi niitä on korotettu aina kolmen vuoden välein sen mekanismin mukaisesti kuin aikanaan päätettiin. Ne ovat siis siinä tasossa kuin aikoinaan on tarkoitettukin, muistuttaa lakimiehen koulutuksen saanut Suokas.
–Pienille ammattiosastoille tuhansien sakko on jo nyt erittäin tuntuva.
Suomalaisessa järjestelmässä on lakkosakon määräytymisen kannalta selvä ongelma. Jos osasto järjestää täysin spontaanisti lakon, niin lähes aina myös liitto saa sakot. Jos liitto järjestää, niin myös osasto saa sakot.
–Ammattiliitot perustuvat osastorakenteeseen ja sen takia sakotkin aina moninkertaistuvat. Kun on tarpeeksi osastoja, sakko kertaantuu moninkertaiseksi.
Suokas huomauttaa, että lakkosakkojen korotus voisi merkitä sitä, että yksi spontaani lakkoaalto tuhoisi liiton taloudellisesti. –Esimerkiksi Englannissa on mahdoton järjestää laillista lakkoa. Laittomassa lakossa liitto taas voi menettää omaisuutensa kertalaakista.
Tämä on johtanut siihen, että Englannissa esim. rakennusalan ammattiliitoilla ei ole juurikaan merkitystä edunvalvonnassa. Siellä järjestäytymisastekin on huono, noin 10 prosentin luokkaa. Mutta jos liitto saa jäsenen asian hoidettavakseen, niin se merkitsee yleensä vain yleisessä oikeuslaitoksessa palkkasaatavien perimistä.
–Tähän varmaan haluttaisiin meilläkin mennä, mutta sille ei tule vastakaikua mistään.
”Ulkomaalaistyö on välttämätöntä”
Euroopan Rakennus- ja Puutyöväen liiton rakennuskomitean varapuheenjohtajana Suokas on seurannut vuosien varrella tiiviisti Euroopan maiden rakennusliittojen ja –markkinoiden tilannetta.
–Jos Suomen Rakennusliitto ei olisi ollut toimelias ulkomaalaiskysymyksessä, niin meidän työmarkkinamme olisivat erittäin suuresti halpatyöntekijöiden temmellyskenttänä. Meidän jäsenistömme kova ote on pitänyt tämän asian kuitenkin jollain tavalla suomalaisten hallinnassa.
Suokkaan mukaan olisi todella ”lyhytnäköinen strategisen luokan munaus luopua nykyisenkaltaisesta ulkomaalaisen työvoiman valvonnasta”.
–Olkoonkin, että se on työlästä ja kysyy liiton voimavaroja. Mutta ilman sitä meille kävisi kuten monelle muulle Euroopan maalle. Niissä on kotimaiset rakentajat syrjäytetty työmarkkinoilta ja rakentamisen tekevät ulkomaalaiset halpatyöntekijät.
Suokas huomauttaa, että missään maassa eivät ole viranomaiset pystyneet tätä asiaa hoitamaan. Hän ottaa esimerkiksi Saksan, jonka Rakennusliittoon kuului vuosikymmen sitten 700 000 jäsentä. Nyt jäseniä on noin 300 000 ja heistäkin puolet on eläkkeellä.
–Käytännössä liitto on luhistunut 10 vuodessa ja saksalaiset rakentajat on syrjäytetty kortistoon. Samaan aikaan Saksassa on satoja tuhansia pimeitä puolalaisia rakentajia.
–Saksasta puuttui työmaatason edunvalvonta ja luottamusmiesjärjestelmä. Siellä yritettiin hoitaa ulkomaalaisasia viranomaisten avulla. Nyt siellä on 7000 viranomaista valvomassa ulkomaista työvoimaa, eivätkä he voi asialle mitään.
–Me edustamme tässä eurooppalaista huippua, kun olemme yhdessä työnantajien kanssa hoitaneet tätä. Meillä on hyvä yhteistyö viranomaisten kanssa. He tunnustavat itsekin, etteivät heidän voimansa tähän riittäisi.
–Ilman tätä toimintaa suomalaiset työntekijät syrjäytettäisiin jonkun vuoden sisällä työmarkkinoilta, uskoo Suokas.
–Se, että joku toinen ammattiliitto ei ole pystynyt hoitamaan asiaa, ei merkitse sitä, että me olisimme väärässä.
Vuokratyöfirmat yhteinen ongelma
Kyösti Suokas nostaa yhden asian ylitse muiden, jos katsellaan lähitulevaisuuden laadullisia vaatimuksia. –Minä näen laatukysymyksenä pelisääntöjen luomisen vuokratyölle.
–Nyt on siirrytty selvästi palkkaamaan vakituista työvoimaa vuokratyöyritysten kautta. Enää ei puhuta vuokratyön palkkaamisesta ruuhkahuippuja tasaamaan tai puuttuvaan osaamistarpeeseen. Vuokratyötä käytetään työsuhdeturvan ja työehtosopimusten kiertämiseen. Tälle epäterveelle kehitykselle pitää tehdä jotain.
Suokkaan mukaan asia täytyy hoitaa heti tänä keväänä vaalien jälkeen joko kolmikannassa tai poliittisessa päätöksenteossa.
–Palkansaajaliikkeen pitää toimia tämän puolesta, oli hallitus mikä tahansa. Tämä koskee palkansaajakenttää hyvin laajasti, ei sitä voi jättää lepäämään. Se on joka tapauksessa hoidettava kuntoon. Hyvä, että SAK on ryhtynyt päättäväisesti asian selvittelyyn.
Heikki Korhonen






