Kolumni: Urho-Matti
Urho Kekkosen kädenpuristus oli vielä vanhanakin miehenä luja. Puristin viimeksi hänen kättään, kun käytiin vuoden 1978 presidentinvaalikampanjaa. Paikka oli Kemin työväentalon ravintola Sauvo, jota myös Sirpiksi kutsuttiin.
Suomen arvostetuin mies teki vaikutuksen, vaikka noissa vaaleissa hänen ei olisi pitänyt enää olla ehdokkaana. Kunniallinen vetäytyminen olisi ollut paikallaan. Tarvittiin vain kolme vuotta, kun vanhus vetäytyi sairauden takia.
Nyt Suomen keskusta uskoo Urho Kaleva Kekkosen muodostuneen jo niin suureksi esikuvaksi, että se riittää pelastamaan puolueelle neljä paikkaa Euroopan parlamentissa.
Kyllä Kekkonen oli suuri mies ja teki paljon, mutta ei hänestä ole tämän vuosituhannen poliittiseksi vetojuhdaksi.
***
Kekkonen oli myös vaikea, itsepäinen ja äärimmäisen kiero.
Keskustan kannattaisi muistaa vaikka 50 vuoden takaisia tapahtumia. Silloin Kekkonen junaili noottikriisin, jonka yhteydessä kyykytettiin koko suomalaista poliittista kenttää. Muodollisena syynä oli, että eräät poliitikot uskalsivat ehdottaa Suomen tarvitsevan Yhdysvalloilta ja länneltä lainaa.
Kekkosen mielestä se olisi liittänyt Suomen lännen etupiiriin ja Natoon. Tämä taas olisi ollut vaarallista pienelle maalle. Kekkonen sai tahtonsa lävitse. Suomea ei liitetty lännen etupiiriin ja Natoon.
Mutta puoli vuotta myöhemmin Kekkonen itse suorastaan aneli Yhdysvalloilta lainaa. Nyt ei ollut enää puhettakaan, että se olisi vaarallista Suomelle.
Koko poliittisella silmänkääntötempulla tuhottiin muutama poliittinen vastustaja Suomessa. He olivat sosialidemokraatteja, joiden piti oppia paikkansa.
***
Kekkonen jos kuka oli poliittinen ongelma koko vasemmistolle ja työväenliikkeelle. Eräässä asiassa työväenliike ja Kekkonen olivat kuitenkin samalla puolella. Molemmat ajoivat räikeiden yhteiskunnallisen ja taloudellisten erojen tasoittamista. Nämä olisivat siihen aikaan ihanteita, joita poliittinen oikeisto ei pystynyt nielaisemaan. Siksi se oli paitsiossa ja hallitusvallan ulkopuolella.
Se ei ole sitoutunut niihin vieläkään. Sen sijaan Matti Vanhasen keskusta on eronnut niistä.
Tänään Kekkosen perintöä vaaliva Keskusta on kulkenut pitkän matkan kohti oikeistoa ja sen ihanteita. Se on ollut toteuttamassa sisä- ja talouspolitiikkaa, joka on kasvattanut yhteiskunnalliset ja taloudelliset erot erittäin suuriksi. Se on viemässä Suomea kohti Natoa, aivan lännen ytimeen.
Tässä menossa edes Urkki ei pelasta.
***
Joskus joidenkin poliitikkojen täydellinen matomaisuus ottaa tavallista enemmän aivoon. Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) esitteli kovat työttömyysluvut. Hän ennusti, että huonossa työllisyystilanteessa työvoiman tarjonta vähentynee ja varsinkin nuoret, mutta jossain määrin myös ikääntyneet vetäytyvät työmarkkinoilta.
Vetäytyvät pakkolomalle? Vetäytyvät kortistoon? Vetäytyvät leipäjonoon? Ihan vapaaehtoisesti?
Heikki Korhonen