Korjausvelka kuntoon

Suomi on rakennettu pääasiassa 1960–70-luvuilla. Valtaosalle kiinteistöistä ei ole sen jälkeen tehty mitään. Rakennetun omaisuuden tila -asiantuntijaryhmä arvioikin, että rakennuskannan tämänhetkinen korjausvelka on 30–50 miljardia euroa. Liikenneverkoston nykyisestä kunnosta huolehtimiseen tarvittaisiin puolestaan 2,5 miljardia euroa ja yhdyskuntatekniikan ylläpitokorjauksiin olisi varattava 1,5 miljardia euroa.

Viime vuonna rakennusten korjaaminen työllisti 80 000 henkeä. Työmaiden ulkopuolella korjausrakentaminen työllisti rakennustuoteteollisuudessa, palveluissa ja kaupassa 70 000 ihmistä. Nyt olisi hyvä aika pistää iso remmi päälle remonttihommissa. Rakennusalan ammattimiehiä olisi tarjolla remppahommiin.

Roti-työryhmän mielestä rakennusten korjausavustusten määräaikaa tulisi jatkaa ainakin vuoteen 2011 asti. Remonttihommissa pitkäjänteisyys on valttia ja korjausvelkaa riittää pitempääkin työrupeamaa varten.

Roti-työryhmä muistuttaa, että remontoinnilla nostetaan myös asumis- ja käyttömukavuutta, sillä 1970-luvulla rakennettu talo on kaukana nykystandardeista vaikkapa tietotekniikan vaatiman johdotuksen osalta. Tilojen toimivuutta voidaan parantaa ja energiatehokkuutta nostaa. Esimerkiksi Ruotsissa on jo vuosia rakennettu maalämpöpumppuja myös isoihin kerrostaloihin. Edullinen ja päästötön lämmitysmuoto olisi oiva investointikohde tulevaisuutta ajatellen.

Ilmastonmuutos aiheuttaa todennäköisesti oikukkaampia sääoloja. Myrskyistä ja tulvista voi tulla tavanomaisempia ilmiöitä lähitulevaisuudessa. Tulvansuojelurakenteiden kohdalla meillä on myös uudisrakentamisen tarvetta.

Korjausrakentamisella olisi myös myönteinen vaikutus rakennusalan vetovoimaisuuteen työmarkkinoilla. Alalle ei ole tulijoita, jos asiallista työrupeamaa ei pystytä takaamaan 40 vuodeksi ammatillisen koulutuksen päälle.

Jukka Nissinen
jukka.nissinen@rakennusliitto.fi