Rakennusliitto
|

Juttupaketti kotitalousvähennyksestä

Rakennusliitto tarjoaa vapaaseen levitykseen kotitalousvähennystä käsittelevän jutun, jossa päähaastateltavana on Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja. Kortesoja on ehdottanut kotitalousvähennyksen ulottamista väliaikaisesti myös uudisrakentamiseen. Rakennusliitto suhtautuu myönteisesti SY:n aloitteeseen.


________________________________________

Jorma Kortesoja


"Rakentaminen pistää paljon kärrynpyöriä liikkeelle"

Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja olisi valmis laajentamaan väliaikaisesti verotuksen kotitalousvähennystä uudisrakentamiseen.

– Valtion päättäjät tarvitsevat nyt kaiken tuen ja ideoinnin, mitä on mahdollista antaa, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jorma Kortesoja linjaa.

– Vientimarkkinat ovat pysähtyneet totaalisesti. Silloin kotimarkkinat ovat ainoat, jotka pitävät Suomen talouden viriilinä.

Tähän saumaan Kortesoja haluaisi laajentaa kotitalousvähennyksen käyttöä pienremonteista ja kotitalouden palveluista myös uudisrakentamiseen. Määräaikainen verovähennysoikeuden laajentaminen olisi voimassa kaksi vuotta. Kortesojan mukaan se saattaisi toimia signaalina, joka saisi kotitaloudet investoimaan uuteen omakotitaloon tai loma-asuntoon.

– Kotitalouksilla on ostovoimaa. Meillä kotitalouksien velkaantumisaste on kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen vähäistä, Korteoja kiteyttää lähtökohdat.

Pientä taloudellista tönäisyä tarvittaisiin markkinoilla, sillä esimerkiksi talotehtaiden esittelyissä käy väkeä lähes entiseen malliin, mutta ostopäätöksiä ei uskalleta tehdä.

– Jos nuori pariskunta saisi kahden vuoden aikana yhteensä 12 000 euron verovähennyksen uuteen asuntoon, niin se on sellainen vinkki, joka tuntuu. Samoin päätös loma-asunnon rakentamisesta eläkepäivien rauhoittumispaikaksi olisi helpompi tehdä, Kortesoja uskoo.

Rakentaminen näkyy ja tuntuu nopeasti taloudessa.

– Rakentaminen on ala joka pistää paljon kärrynpyöriä liikkeelle, maarakentamisesta, kunnallistekniikasta ja kaavoituksesta lähtien, Kortesoja muistuttaa.

Tällä hetkellä 70 prosenttia elementtiteollisuuden työntekijöistä on työttömänä. Kortesoja pelkääkin, että pitkään jatkuva rakennusalan lama hävittää ammattikunnan kokonaan, sillä etenkin nuoret työntekijät eivät pitkään jää odottamaan vaan hakeutuvat muihin töihin.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen toisi myös suurempaa vaihtelua rakennuskohteisiin.

– Julkinen tuki on kohdistettu suurempiin kokonaisuuksiin, kuten vuokra-asuntotuotantoon. Sen sijaan pienet rakentamiskohteet ovat hätää kärsimässä. Jo nyt on nähty pienten rakennusyhtiöiden konkursseja, Kortesoja huomauttaa.

Määräaikainen verovähennysoikeuden laajentaminen on lakiteknisesti helppo tehdä, parin sanan muutoksella tuloverolain pykälät saada joustamaan tähän tarkoitukseen.

– Tämä on myös siitä hyvä tapa elvyttää, että se ei kuluta verovaroja, jos se ei toimi, Kortesoja sanoo.

Uudisrakentamiskohteet ovat työllistämisvaikutuksiltaan pitkäaikaisia, vuosi vierähtää helposti omakotitalotyömaalla.

Kotitalousvähennys on Kortesojalle tuttu myös oman ja perheen yrittämisen kautta. Kortesoja on RPK Rakennuspalvelun toimitusjohtaja ja vaimo pyörittää siivousalan yritystä.

Matti Harjuniemi

Rakennusliitto kannattaa ehdotusta

Rakennusliitossa ollaan Suomen Yrittäjien kanssa samoilla linjoilla määräaikaisesta kotitalousvähennysoikeuden laajentamisesta.

– Meidän ennusteemme on, että tänä vuonna rakennusalalla tuhat yritystä menee konkurssiin. Suurin osa konkurssiin joutuneista on asiallisia ja työntekijöitään hyvin kohtelevia yrittäjiä. Kotitalousvähennyksen laajentaminen väliaikaisesti uudisrakentamiseen estäisi osaltaan konkurssiaaltoa ja työpaikkakatoa, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi tukee ehdotusta.

Kotitalousvähennyksellä voidaan myös vähentää harmaata ja pimeää työtä, sillä kuitittomasta palkanmaksusta ei saada voi verohyötyä.

– Se vahvistaisi rehellistä peliä pelaavien yritysten ja niiden työntekijöiden asemaa, Harjuniemi toteaa.









Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa

* Tänä vuonna kotitalousvähennyksen yläraja on 3000 euroa.

* Pariskunta voi saada yhteensä 6000 euron kotitalousvähennykset.

* Kotitalousvähennyksenä voi vähentää 30 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut.

* Ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetuista työkorvauksista vähennyskelpoista on 60 prosenttia.

* Kotitalousvähennyksen omavastuu on sata euroa.

* Vähennys tehdään jälkikäteen kyseisen vuoden verotuksessa. Siitä voi hakea myös etukäteen vähennyksen ennakonpidätykseen.

* Vähennykseen piiriin kuuluvat muun muassa kodin ja asunnon sekä vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja parannustyöt.

* Vähennyksen voi saada myös omien tai puolison vanhempien tai isovanhempien luona teetetystä työstä.

* Esimerkiksi vesi- ja jätevesijärjestelmiin, energiaan ja lämmitykseen, sähköistykseen sekä ilmastointiin liittyvät korjaus- ja perusparannustyöt ovat vähennyskelpoisia.

©  RAKENNUSLIITTO ry, PL 307, (Siltasaarenkatu 4), 00531 Helsinki - Palvelun tekninen toteutus Avoine